Miten miksataan

Muut LFO-työkalut

LFO kertaus

Kertauksena LFO eli matalataajuusoskillaattori tuottaa matalampa värähtelyä, joka ei itsessään ole soivaa ääntä, vaan tämän värähtelevän liikkeen mukaan voidaan moduloida jotain muuta arvoa. Värähtely on yleensä ihmisen kuuloalueen minimiä (20Hz) matalampaa. Juuri läpi käytyjen flangerin, choruksen ja phaserin lisäksi LFO on tärkeässä roolissa monissa muissakin miksaustyökaluissa. 

LFO tuottaa yleensä oletuksena tasa-aaltoista siniaaltoa, mutta vaihtoehtoina voi olla myös muita aaltomuotoja, kuten kolmiomainen saha-aalto, jolloin LFO:n huipun saavuttaminen ja sieltä palaaminen tapahtuu jyrkemmin. LFO:n muoto on mahdollista myös itse piirtää osassa plugareita.

LFO:n nopeus voidaan määrittää hertseinä, mutta usein se voidaan myös synkronoida projektin temmon mukaan pyörittämään määritettyä liikettään esim. yhden kuudestoistaosan tai puolentoista tahdin nopeudella.

LFO on todella usein roolissa ääntä syntetisoidessa (Joka menee tuottamisen puolelle ja on rajattu pois tästä oppaasta). On softasyntikoita (Kuten NI Massive tai ilmainen Vital), joissa LFO:n voi laittaa ohjaamaan oikeastaan mitä tahansa arvoa. On jopa mahdollista laittaa LFO ohjaamaan toisen LFO:n nopeutta ja tällä moduloudulla LFO:lla moduloida muita arvoja. 

Vibrato ja tremolo

Vibrato ja tremolo ovat yksinkertaisia LFO-pohjaisia efektejä, joita voidaan monilla soittimilla toteuttaa myös akustisesti soittovaiheessa. Vibrato on efekti, joka moduloi äänen korkeutta. Vibratossa LFO:n nopeus määrittää sen, kuinka nopeasti ääni värisee vuoroin ylös ja alas alkuperäisestä sävelestään. Toinen tärkeä arvo on muutetun sävelkorkeuden määrä (säätimessä lukee depth, intensity, amount tai range). Hidas ja vähäinen vibrato voi tuoda ääneen samantyyppistä epästeriiliä vaihtelua kuin kelanauha (tai sen mallinnos), nopeampi vibrato varsinkin intensiivisenä on paljon voimakkaampi efekti ja muuttaa ääntä vahvasti (joskus juuri siihen suuntaan mihin halutaankin). 

Oman elämän esimerkki: Käytän rap-musiikkituotannossani usein itse soittamaani ksylofonia lisämausteena ja se on yksi instrumenteista, joihin vibrato kuuluu aina vakavana vaihtoehtona miksatessa.

Vibratoa voidaan tuottaa myös luonnostaan laulussa ja monissa instrumenteissa (esim. kitarassa ja haitarissa) ja siten saada steriiliä, tasaista LFO-pohjaista jälkiefektiä elävämpi efekti.

Tremolossa LFO moduloi sävelkorkeuden sijaan äänenvoimakkuutta. Vibratossa äänen sävelkorkeus vuoroin nousee ja laskee alkutason eri puolille, äänen voimakkuutta moduloivassa tremolossa ääni ei nouse alkuperäistasosta vaan pelkästään laskee LFO:n mukaan, efektin intensiivisyydestä riippuen jopa käyden nollassa. Vaihtelun sykli on tremolossa yleensä niin nopea, että soiva ääni koetaan yhdeksi pitkäksi ääneksi eikä moneksi erilliseksi ääneksi, vaikka ääni vaihtelisikin tremoloefektin vuoksi nollan ja täyden tehon välillä.

Myös tremoloa voidaan toteuttaa akustisesti useilla eri instrumenteilla ja usein tasaista LFO-tremoloa ilmeikkäämmin, esimerkkisoittimina puhallin- ja jousisoittimet. Varhaisia nuottimerkintöjä jousien dramaattiselle tremololle löytyy mm. Claudio Monteverdin oopperasta vuodelta 1624, eli jo kauan ennen ensimmäisiä LFO-havaintoja.

Moduloitu filtteri

Filttereitä, varsinkin low pass-filtteriä käytetään stabiilin paikallaan olevan lisäksi myös siten, että filtterin rajapinta liikkuu. Yleinen efekti rumpu-bussin suhteen on nostaa filtterin rajapintaa matalasta korkeammalle, niin että rummut aluksi hädin tuskin kuuluvat muuten kuin bassorummun ja virvelin matalien taajuuksien osalta ja rummut pikkuhijaa alkavat “avautua”. Vastaava efekti toimii monessa muussakin käytössä.

Filtterin rajapinta (cutoff) voidaan automoida, mutta joidenkin filttereiden rajaa voidaan myös liikuttaa filtterissä olevan LFO:n avulla. Tällaisesta filtteristä esimerkkinä ilmainen TAL-filter-2, jossa nimestä huolimatta LFO voi moduloida filterin lisäksi myös panoraatiota (eli kyseinen plugari toimii myös autopan-työkaluna). 

Autopan

Autopan on aika helppo selittää: plugin hoitaa puolestasi äänen liikuvan panoroinnin, sille annetulla nopeudella. 

Panorointia ohjaavan LFO:n muoto on valittavissa tai yleensä myös piirrettävissä, nopeus valittavissa myös tempoon synkattuna ja lisäksi voidaan valita panoroinnin määrä, pyöritetäänkö ääntä vuoroin täysin vasemmalle ja täysin oikealle, vai vaikkapa vain pari prosenttia vuoron perään.

Panorointi tapahtuu pluginin sisällä, joten raidan omaa panneria voi käyttää vielä automaattisen panoroinnin jälkeenkin. Haluat ehkä pitää synasoundin elävänä ja liikkuvan hieman stereokuvassa, mutta kokonaispanoraation koko ajan jyrkästi oikealla. Onnistuu autopannerilla, joita on stockeja, maksullisia ja ilmaiseksi ladattavia (Kuten jo mainittu Pancake 2-plugin).

Jatka