Miten miksataan

Monialuekompressori ja De-esser

Alat olla monialueosaaja

Fyysistä miksauspöytää silmäillessään noviisi voi katsoa nappuloiden määrää ja pohtia: “Tämähän on hulluutta! Miten opetella ulkoa näin monen namiskan tarkoitus”.

Sitten professori selittää noviisille, että suurin osa miksauspöydän sisällöstä onkin vierekkäin olevia, täysin samalla tavalla toimivia kanavia ja kun ymmärtää yhden kanavan nappulat alhaalta ylös-suunnassa, joita on vaikkapa kymmenen, on samalla oppinut toiminnot kaikista viereisistä kanavista, joita on vaikkapa 24. Aika hyvä suoritus noviisilta oppia kerralla 240 nappulaa!

Faktuaalisen havainnollistuksen vertauskuvallinen pointti on se, että kun olet ymmärtänyt "normikompressorin" toiminnan, monialuekompressori ei ole mikään kovin vaikea pala niellä. Monialuekompressori (engl. Multiband compressor) yksinkertaisesti jakaa äänen kahteen tai useampaan taajuusalueeseen ja jokaista näistä taajuusalueista voidaan prosessoida erikseen, eri asetuksilla.
Jako voi olla vaikka kolmeen alueeseen: basso- keski- ja ylätaajuudet. Bassoaalue voi olla 20-100Hz, keskialue voi olla 100Hz-2kHz ja yläalue 2kHz-20kHz. Yleensä monialuekompressorissa alueet ovat käyttäjän määriteltävissä. Bandit eli taajuusalueet eivät vaihdu absoluuttisen jyrkästi, vaan ne menevät hieman limittäin.

Monialuekompressorin käyttö

Monialuekompressori on erityisen suosittu masteroinnissa, mutta sitä voidaan käyttää myös vaikkapa sooloraidassa.

Mahdollisuus kompressoida eri taajuusalueita erikseen mahdollistaa monia asioita. Jos vaikka masteroinnissa halutaan tiukentaa pelkkää basson ja bassorummun matalaa vuorovaikutusta, voidaan tehdä vahva kompressori bassoelueille (se voi olla muukin kuin esimerkissä mainittu 20-100Hz). Korkeampiin alueisiin voidaan tehdä kevyt kompressointi tai sitten voidaan olla vaikuttamatta niihin ollenkaan. Tällöin bassoalueiden dynamiikkaan saadaan pureuduttua, ilman että se saa muuta aluetta pumppaamaan bassoalueen iskujen mukana.

Jos jotakin suuntaa voidaan antaa monialuekompressorin laajoista mahdollisuksista,  niin usein sillä kompressoidaan enemmän matalia kuin korkeita taajuuksia. Bassoalueen värähtely on hitaampaa kuin korkeampien alueiden ja usein bassopuolella voi olla syytä käyttää hitaampia aika-arvoja kuin korkeammilla taajuuksilla.

Kompressoidessa jotakin taajuusaluetta erikseen, on hyvä muistaa, että sen voimakkuus laskee suhteessa muuhun audioalueeseen. Kompressoidun kaistan kokonaisvoimakkuutta voidaan nostaa äänenvaimennuksen kompensaatioksi. 

Monialue-expander
Vähän aikaa sitten selitetyn expanderin (ja gaten) operointi on myös mahdollista toteuttaa taajuuskaistakohtaisesti. Osa monialuekompressoreiksi nimetyistä plugareista tarjoaa myös monialue-expandointi-vaihtoehdon, jopa niin, että jokin kaista voi toimia kompressoivana, ja sen vieressä toinen kaista voi toimia expandoivana kaistana. Vaikkapa virveli-rummun sointi voi olla sellainen, että keskialueen kumahdusta halutaan vaimentaa ja 150-500Hz-alueen bandi toimii kompressoitavana. Rummun iskevä korkeampi ääni taas on liian pitkä ja sen kohdalla laskeva expander/gate 1kHz-5kHz-bandissa toimii hyvin, vaimentaakseen liian pitkän “hännän”. Jos halutaan korostaa iskua tietyllä taajuusalueella, nouseva ekspandointi tällä kaistalla voi osoittautua ratkaisuksi.

Sana “kaista” on siis suomennos englannin sanasta band. Nyt ymmärrätkin mitä tarkoitan kun sanon, että teen samaan aikaan musiikkia yksin vaikka minulla onkin viisi bandia. Mutta jatketaan.

Monialuekompressorin ratio on yleensä mahdollista vääntää myös korkeammaksi kuin 1:10, jolloin harjoittamasi toiminto lasketaankin monialue-limitoinniksi.

Jos monialuekompressointi tapahtuu linkittämättömässä mid/side-muodossa erillisellä signaalilla ohjaten ja kuivaa signaalia yhdistäen kyseessä on:

sidechain-dual-m/s-monialue-rinnakkaiskompressori

De-esser

S-kirjain on siitä erilainen kirjain kuin muut, että pelkästään sen hallintaan on olemassa oma työkalunsa. De-esserin toiminta paljastuu jo sen nimestä, sen suora suomennos on “epä-ässääjä”. S-kirjaimen suhina sijoittuu yleensä jonnekin 5-10 kHz alueelle ja se voi sihistä häiritsevän kovaa, varsinkin jos ihmisen ääntä on kompressoitu, jolloin muut tavut ovat voineet suhteessa hiljentyä, tai jos äänen ylätaajuuksia on korostettu (kuten usein on tapana).

Olisi hyvien taajuuksien hukkaamista laskea korkeita taajuuksia vain s-kirjaimen taltuttamiseksi ja onkin paljon parempi, jos on käytössä prosessori, joka rauhoittaa korkeita taajuuksia vain s-kirjaimen sssihistesssä.

On olemassa erillisiä de-esser-työkaluja ja dawistasi luultavasti löytyy sellainen, mutta saman toimenpiteen voi tehdä myös monialuekompressorilla. Valitaan vain taajuuskaista, jolla s-kirjain vaikuttaa ja kompressoidaan vain tätä aluetta, yleensä korkealla ratiolla. Monialuekompressori vie kylläkin tehoja enemmän kuin de-esser.

Ässän suhinaa taltuttaessa on syytä varmistaa, ettei laske tresholdia liian alas, koska silloin de-esser alkaa haukkaamaan myös muuta äänimateriaalia samalta taajuusalueelta. Kannattaa myös olla tarkkana, ettei poista s-kirjainta liikaa, niin että ääni alkaa kuulostamaan epäluonnolliselta ja jopa huonommalta kuin pieni liikasuhina.

De-esser-plugaria voi nimestään huolimatta kokeilla myös “luoviin tarjoituksiin”, vaikkapa virvelirummun korkeiden taajuuksien rajoittamiseen.

Yksittäinen epä-ässäys on myös mahdollista toteuttaa laskemalla manuaalisesti raidan ääntä s-kirjaimen kohdalta. Se voi olla ratkaisuna, jos jokin tietty s-kirjain häiritsee vielä de-esserin jälkeenkin.

De-esser on nyt esitelty dynamiikkaprosessoreiden kategoriassa, mutta on tulkinnanvaraista lasketaanko se dynamiikkaprosessoreiden vai erikoistyökalujen katergoriaan.

Meillä on paljon sanoja kerrattavana, mutta voit skipata kertauksen ja jatkaa suoraan seuraavaan osioon tästä.