Miten miksataan

Ääniaallot

Olemme jo saaneet selville, että eq on työkalu, jolla vaikutetaan äänen eri taajuuksiin. Olemme puhuneet matalista, korkeista ja keskitaajuuksista. Nyt tutkimme eri taajuudet tarkalleen ottaen ovat. Ei, se ei riitä! Tutkitaan ihan ensin, mitä ääni ylipäätään on.

Vesivertaus

Jos heität järvenrannalla kiven veteen, on helppo havaita, miten tietynkokoisen kiven osuminen veteen tietyllä nopeudella tietystä kohtaa muodostaa tietynlaisen aaltoliikkeen vedenpinnassa. Aallot etenevät kiven ja veden törmäyskohdasta joka suuntaan ympärille. Kuulet samalla myös molskahduksen, mutta sitä et näe, miten sama tapahtuma, joka sai vesimolekyylit tekemään näkyviä aaltoliikkeitä vedenpintaan, aiheutti myös äänen aaltomaisen liikkeen ilmassa. Nämä ääniaallot saavat korvasi tärykalvon värähtelemään. Tämä data taas muuttuu hermoimpulsseiksi, jotka aivot tulkitsevat ääneksi. Äänen kulkiessa ilmassa, ilmamolekyyleissä syntyy vuoroin tiivistyvä ja vuoroin harventuva värähtelevä liike. Mitä kovempi ääni, sitä voimakkaampi liike. Tämä etenevä tiivistymisen ja harventumisen vuorottainen liike on se, mitä kutsumme ääniaalloksi.

Jo kiven molskahdus itsessään saa aikaan eri tavoin käyttäytyviä aaltoja. Myös lähellä ajaneen moottoriveneen muodostamat, suuremmat aallot kulkevat veden pinnassa. Samaan aikaan myös pikkulintu paskoi lähistöllä ja linnunpaska veteen pudotessaan muodosti tiheästi värähteleviä pikkuaaltoja. Kaikki nämä aaltoliikkeet vaikuttavat toisiinsa ja muodostavat sen kokonaisuuden, miten näet vedenpinnan liikkuvan.

Emme muuttaneet kirjaa yhtäkkiä vesiaiheiseksi, vaan yritän hahmottaa meille ääniaaltojen näkymätöntä (muttei kuulumatonta) maailmaa. Kiven molskahdus ei tuota vain yhtä tietyn kokoista ääniaaltoa, vaan samaan aikaan useita matalampia ja korkeampia ääniaaltoja, jotka kuulemme asiana nimeltä ääni.

Kuten jo totesimme Reverb-efektiin tutustuessamme, ääniaallot heijastuvat ympäristön pinnoista muodostaen kaikua. Vesiesimerkissäkin myös heijastukset (Veden pinnasta, läheisestä kivestä, puusta, mökistä...) ovat osa kokemaamme molskahdusta. Mutta jos kivenheitto veteen tapahtuisi luolassa olevaan lähteeseen, voit kuvitella kuinka kaiku olisi suurempi, kuin avoimella järvellä. Tämä johtuu siitä, luolassa heijastumisia tapahtuisi paljon enemmän verrattuna avoimeen rantaan, luolan joka puolelta heijastavista kivipinnoista johtuen.

Ääni liikkuu myös muissa materiaaleissa kuin ilmassa, esimerkiksi vedessä. Eri materiaalien fysikaalisten ominaisuuksien erot vaikuttavat ääniaaltojen liikkumiseen huomattavasti. Äänen nopeus huoneenlämmössä on n. 343 M/S (metriä sekunnissa), eli 1235 Km/H. Vedessä ääni taas liikkuu paljon nopeammin. Olet tuskin kuitenkaan perustamassa studiota veden alle, joten palataan maan kamaralle tutkimaan taajuuksia.

Jatka