Miten miksataan

Sanakertaus4

Dynamiikkaprosessori

Yleisnimitys työkaluille, joiden tarkoitus on vaikuttaa äänen dynamiikkaan (voimakkuuksien vaihtelun määrään). Kategoriaan kuuluvat kompressori, limiteri, ekspanderi ja gate. Tulkinnasta riippuen myös de-esser.

Treshold (Kynnys, raja)

Kompressorin desibeliraja, jonka yli mennessä kompressori aktivoituu ja laskee yli meneviä ääniä. Eri dynamiikkaprosessoreissa treshold toimii ylä- tai alarajana, riippuen onko kyse nousevasta vai laskevasta prosessoinnista.

Ratio (Suhde, puristussuhde)

Ratio määrittelee sen, missä suhteessa ääntä lasketaan kompressorilla kynnyksen ylittyessä. Ration ollessa 1:1, muutosta ei tapahdu lainkaan. Sen ollessa 1:2, kynnyksen ylittävä ääni puolittuu. Ration ollessa 1:10 tai enemmän, puhutaan kompressorin sijaan limiteristä.

Laskeva kompressio (Downward compression)

Niinsanottu normaali kompressio, jossa rajan ylimeneviä ääniä vaimennetaan. 

Limiter

Laskeva kompressori, jonka ratio-arvo on noin 1:10 tai enemmän.

Brickwall limiter

Limiter, jonka ratio-arvo on niin korkea ja attack-arvo niin nopea,ettei limiter päästä ääntä kynnystason yli ollenkaan.

Nouseva kompressio (upward compression)
Harvinaisempi kompressio, jossa tresholdin ali meneviä ääniä nosetetaan sen sijaan, että yli meneviä laskettaisiin.

Laskeva ekspansio (Downward expansion)
Laajentaa äänen dynamiikkaa laskemalla rajan alittavien äänien voimakkuutta.

Gate (Noisegate, kohinaportti)

Laskeva ekspanderi, jonka ratio-arvo on noin 1:10 tai enemmän

Nouseva ekspansio (Upward expansion)

Laajentaa äänen dynamiikkaa nostamalla äänen kovimpia (tresholdin ylittäviä) kohtia entisestään. Siinä missä kompressori-sana viittaa oletuksena laskevaan kompressointiin eikä nousevaan, ekspanderilla saatetaan tarkoittaa kumpaa tahansa.

Attack (Iskuaika)

Määrittää sen, kuinka nopeasti kompressori (tai muu dynamiikkaprosessori) alkaa vaikuttaa tresholdin ylittyessä.

Release (päästöaika)

Vastaavasti release vaikuttaa sen, kuinka nopeasti kompressorin (jne.) vaikutus päättyy äänisignaalin palauduttua tresholdin ali (tai nousevassa prosessoinnissa vastaavasti tresholdin yli)

Gain

Gain viittaa äänen käsittelyssä äänen vahvistukseen.  Äänittäessä ääntä, gain-säätimellä määritetään kuinka paljon mikrofonisignaalia vahvistetaan ennen kuin ääni tallennettaan. Gain on käytännössä sama asia kuin volume, mutta volume viittaa yleensä raidan lopullisen voimakkuuden säätöön, kun taas gain viittaa äänenvoimakkuuden säätöihin ennen lopullista volume-faderia.

Make-up gain (jälkivahvistus)

Prosessoinnin (esim. kompressoinnin) jälkeinen tasonsäätö äänenvoimakkuuden muutoksen kompensoinniksi. Joissain työkaluissa saattaa lukea tämän sijaan "output gain", joka tarkoittaa samaa asiaa.

Auto gain
Monet työkalut tarjoavat mahdollisuuden automaattiseen tasonsäätöön prosessoinnin jälkeen, palauttaakseen äänenvoimakkuuden samalle tasolle, mitä se oli ennen prosessointia. Tätä kutsutaan nimellä "auto gain" tai "auto make-up gain"

Gain reduction (Vahvistuksen vaimennus)

Kuvaa sitä desibelimäärää, minkä verran kompressori milloinkin hiljentää ääntä. Kompressorissa on yleensä gr- eli gain reduction-mittari, josta voi seurata kompressorin vaimennuksen määrää. 

Knee

Dynamiikkaprosessorin “kulma” tai “polvi”. Pehmeämpi knee-arvo tekee prosessoinnista pyöreämpää ja vaikutus alkaa jo vähän ennen trehdoldin ylitystä. Kova knee-arvo taas tekee prosessoinnista täsmällistä.

Peak/RMS

Kaksi erilaista tapaa mitata ja analysoida äänen voimakkuutta. Peak keskittyy äänen nopeisiin huippuarvoihin, muttei ota huomioon signaalin kestoa tai keskimääräistä voimakkuutta. RMS mittaa äänen keskiarvoa ja on lähempänä sitä, miten ihminen kokee äänen, koska korva ei ole yhtä yhtä herkkä nopeille huipuille. Kompressoinnin toiminnan määrittäjänä toimii usein peak, joissain kompressoreissa on mahdollista valita sen sijaan RMS. Äänenvoimakkuuden visuaalisessa analysoinnissa on ihanteellista, jos pystytään seuraamaan molempia mittausmuotoja.

Transientti

Useiden äänien alussa oleva isku, esim. rummunisku, akustisen kitaran plektran ensimmäinen osuma kieliin tai sanotun sanan ensimmäinen konsonantti. Transientit ovat yleensä äänen kovimpia piikkejä ja niitä voidaan vaimentaa nopeasti syttyvällä kompressorilla. Liian kovat transientit voivat olla häiritsevän kuuloisia, mutta transientit ovat myös tärkeä elementti äänessä, erityisesti rytmin kannalta.

Pohjakohina (noisefloor)

Äänessä oleva hiljainen, tasainen kohina, josta on haittaa, vasta kun sen taso nousee liian kovaksi. Jos ääntä äänitetään liian hiljaisella tasolla, syntyy suhteessa enemmän pohjakohinaa ja kun ääntä myöhemmin nostetaan, nousee myös pohjakohinan taso. Gate-työkalulla voidaan sulkea kohina pois ääniraidan tyhjistä kohdista, joissa se voi muuten nousta haitallisen voimakkaaksi.

Dry/Wet (Kuiva/märkä)

Jos ääntä prosessoidaan (esim. kompressorilla), prosessoitu signaali on “märkää” kun taas prosessoimaton signaali on “kuivaa”. Rinnakkaiskompressoinnissa näitä signaaleja yhdistetään, esim. 50% kuivaa, prosessimatonta signaalia ja 50% märkää, prosessoitua signaalia.

Termit kuiva  ja märkä ovat prosessointikohtaisia, siispä kymmenennen kompressorin kohdalla voidaan puhutaan kuivasta signaalista, vaikka tätä signaalia olisi kompressoitu jo yhdeksällä muulla kompressorilla sitä ennen.

Mid/side (Keski/sivu)

Stereosignaali muutettuna vasen/oikea-muodosta keski/sivu-muotoon, jolloin vasemman ja oikean kanavan summaa voidaan prosessoida erikseen ja näiden erotusta voidaan prosessoida erikseen.

Dual-kompressio

Kompressointi, jossa stereokanavaa ei ole linkitetty, jolloin vasenta ja oikeaa kanavaa voidaan kompressoida itsenäisesti. Myös mid/side-kompressointi voidaan toteuttaa joko linkitettynä tai linkittämättömänä.

Sidechain (Sivuketju)

Sidechain-prosessoinnissa prosessointia määrittävä signaali ei olekaan sama, kuin prosessoitava signaali. Normaalisti kompressori laskee ja nousee kompressoitavan äänen mukaan, mutta on mahdollista säätää vaikkapa bassorumpu määrittämään kuorolaulun kompressiota, niin että kuorolaulu hiljenee aina bassorummun iskujen kohdalla.
Sidechain-menetelmää voi käyttää muunkin kuin kompressoinnin yhteydessä, mutta kompressointi on luultavasti yleisin tapa käyttää tätä tekniikkaa.

Jatka