Etappi-tarinan toinen etappi: Kompressori
Tässä saturaatiota havainnollistavassa sadussa äänisignaali Sigge jatkaa nyt polkuaan etuastemallinnoksen jälkeen analogisen kompressorin läpi ja saa yhä enemmän väriä. Analogiset kompressorit nimittäin myös värittävät ääntä, tietenkin sitä enemmän, mitä kovempaa ääntä kompressorin läpi ohjataan ja monesti myös mitä enemmän kompressoidaan. Ei ole tavatonta käyttää kompressoria jopa pelkästään “toneboxina”, eli ajaa signaali kompressorin läpi kompressomatta, pelkän äänen värityksen takia. Samalla tavalla jotkin analogi eq:t, kuten Pultec EQ, saattavat olla miksaajan signaaliketjussa vain tuomassa pienen sävynsä, ilman että eq:lla boostataan tai leikataan ääntä ollenkaan!
Digitaalisessa kompresiossa tätä äänen väritystä ei luonnostaan tapahdu, mutta samantyyppistä värittävää käyttäytymistä voidaan mallintaa. Tämä ei aina tarkoita jonkin alkuperäisen tuotteen (kuten vaikkapa Fairchild 670) mallintamista, vaan kokonaan uuden kompressorin ohjelmoimista, jossa on myös saturaatiota tuottava ominaisuus. Kompressorissa saattaa olla input-säätimestä erillinen drive-säädin, jolla määritetään kuinka paljon ääneen halutaan lisätä saturaatiota. Drive voi samoin löytyä myös muista, esim. Saturaatioplugineista ja joskus sillä määritetään myös sisääntulevan äänen voimakkuus erillisen input-säätimen sijaan.
Jaahas, Sigge on saanut taas lisää väriä matkatessaan Fairchild 670-kompressorin läpi. Ja koska huomaamme GR-mittariesta, että mittarin viisarit eivät ole nollassa, voimme päätellä että kompressoria on käytetty perinteisesti kompressoimaan ääntä, eikä vain toneboxina värittämään ääntä. Sigge on näemmä muutettu stereosignaaliksi koska molemmat mittarit liikkuvat.